Syksyn tullen - päästökauppaa kohti
Energiamarkkinaviraston viranomaisasema muuttui 4.8.2004, jolloin tuli voimaan päästökauppalaki ja laki Energiamarkkinavirastosta annetun lain muuttamisesta. Näiden lakien myötä Energiamarkkinavirastosta tuli sähkö- ja maakaasumarkkinaviranomaisen lisäksi päästökauppaviranomainen.
Energiamarkkinavirasto aloitti valmistautumisen päästökauppaviranomaistehtäviin keväällä 2003 ja päästökauppatehtäviin palkattiin ensimmäiset työntekijät syksyllä 2003. Lisäksi viime talven ja kevään aikana viraston muutakin henkilökuntaa on osallistunut päästökaupan valmistelutehtäviin. Päästökauppalain tultua voimaan viraston organisaatiota muutettiin perustalla päästökauppaan oma ryhmä. Ryhmän vetäjän paikka oli avoinna elokuussa ja parhaillaan valintaprosessi on lop-pusuoralla. Marraskuussa uusi ryhmäpäällikkö ottaa vastuun päästökaupparyhmästä ja sen toiminnasta. Tällöin lupahakemuksiin liittyvien tarkkailusuunnitelmien viimeistely on kiivaimmillaan yrityksissä.
Päästökauppaviranomaisena ajallisesti ensimmäisenä suurinta panostusta vaativana tehtävänä on päästölupien myöntäminen. Päästökauppalain mukaisesti toiminnanharjoittajilla on kaksi kuukautta lain voimaantulon jälkeen aikaa hakea päästölupaa. Tämä aika päättyi 4.10.2004. Tämän jälkeen toiminnanharjoittajilla on kaksi kuukautta aikaa täydentää hakemukseen kuuluvaa tarkkailusuunnitelmaa. Täydennysaika päättyy 4.12.2004.
Myös virastolle on asetettu määräaika lupahakemusten käsittelylle. Energia-markkinaviraston tulee päästökauppalain mukaan käsitellä hakemukset kahden kuukauden kuluessa siitä kun hakemuksen käsittelyn kannalta tarvittavat tiedot on toimitettu. Mikäli toiminnanharjoittajat käyttävät tarkkailusuunnitelmien osalta täydennysajan täysimääräisesti hyväkseen, niin tämä merkitsee kyseisten toiminnanharjoittajien osalta päästölupien hyväksymistä vasta vuoden 2005 puolella. Joulukuussa näemme kuinka paljon näitä toiminnanharjoittajia on ja joudumme tekemään päätöksen näiden toiminnanharjoittajien osalta kuinka päästöjen tarkkailu toteutetaan päästöluvan myöntämiseen saakka.
Lupien myöntämisaikataulu voi venyä helmikuun loppupuolelle saakka, mikäli virasto joutuu pyytämään lisäselvityksiä toiminnanharjoittajalta joulukuun alussa jätettyihin hakemuksiin. Toivottavaa onkin, että toiminnanharjoittajat lähettäisivät lupahakemuksensa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja mahdollisimman täydellisinä, ettei lupapäätös venyisi vuoden 2005 puolelle.
Odotamme saavamme tämän syksyn aikana noin 530 lupahakemusta. Noin 85 prosenttia luvista eli 460 lupaa tullaan myöntämään energian tuotannossa oleville polttolaitoksille. Yksinomaan kaukolämmön tuotannossa näistä polttolaitoksista on noin 370.
Virastossa lupahakemusten käsittelyn kannalta vilkkainta aikaa tulee olemaan marras-joulukuussa, sillä tällä hetkellä näyttää siltä, että monet toiminnanharjoittajat käyttävät hyväkseen mahdollisuutta täydentää tarkkailusuunnitelmaansa ja jättää täydennetty hakemuksensa vasta joulukuun alussa. Pahimpaan ruuhka-aikaan tulemme myöntämään päivittäin 10 – 20 lupaa. Tämä merkitsee, että luvan myöntämisprosessin tulee olla selkeä ja tehokas myös viraston sisällä ja jokaisen lupakäsittelijän tulee toimia siten, ettei käsittelyprosessiin synny katkoja
Tarkkailusuunnitelman läpikäynti on viraston lupaprosessin vaativin ja eniten työaikaa vaativa osa. Virastoon on palkattu syyskuun aikana neljä määräaikaista teknistä asiantuntijaa arvioimaan tarkkailusuunnitelmia. Heidän asiantuntemuksensa painottuu energian tuotantoon. Lisäksi toimialatuntemusta tarkkailusuunnitelmien läpikäyntiin saadaan viideltä ulkopuoliselta asian-tuntijalta, joiden asiantuntemus painottuu metsä- ja mineraaliteollisuuteen sekä teräksen tuotantoon ja öljynjalostukseen.
Toiminnanharjoittajan tulee kuvata tarkkailusuunnitelmassa kuinka päästöjä tarkkaillaan päästökaupan piirissä olevissa laitoksissa. EY:n tarkkailuohjeessa on mukana oleville toimialoille ja eri-kokoisille laitoksille annettu tarkkailuun liittyvät vaatimukset mm. kerättävälle tiedolle on määritetty epävarmuus. Epävarmuuden avulla kuvataan päästötiedolta vaadittavaa tarkkuutta. EY:n tarkkailuohjeen mukaisesti laitoksen päästöjen kasvaessa päästötietojen epävarmuuden tulee pienentyä eli päästötietojen määritystarkkuuden tulee parantua.
Toiminnanharjoittajien osalta hankalin asia päästölupaa haettaessa on päästöjen tarkkailusuunnitelman laatiminen. Siinä auttaa riittävä paneutuminen asiaan ja huolellisuus suunnitelman laatimisessa. Tarkkailusuunnitelmaa laadittaessa kannattaa muistaa, että sen perusteella todentaja tulee arvioimaan raportoitujen päästötietojen oikeellisuuden. Tästä syystä tarkkailusuunnitelma kannattaa laatia siten, että todentajan on mahdollista arvioida täyttyvätkö päästöluvassa asetetut päästöjen tarkkailulle asetetut vaatimukset mm. tietojen epävarmuuden osalta.
Miten sitten tulee menetellä tilanteessa, jos haluaa tehdä myöhemmin muutoksia tarkkailusuunnitelmaan? Energiamarkkinavirasto hyväksyy tarkkailusuunnitelman osana päästölupaa, joten tark-kailusuunnitelman muutokset edellyttävät muutosta päästölupaan. Koska päästöjä tarkkaillaan vuositasolla ja myös päästöoikeudet palautetaan vuosittain, niin muutoksia tarkkailusuunnitelmaan kannattaa tehdä vuosittain. Tarkkailusuunnitelmamuutokseen pätevät samat määräajat kuin muissakin lupamuutosasioissa eli muutoshakemus tulee toimittaa 6 kk ennen haluttua voimaantuloa. Mikäli toiminnanharjoittaja havaitsee tarkkailusuunnitelmassa virheitä, tulee ne kuitenkin korjata heti.
Energiamarkkinavirasto on myös päästökauppalain mukainen rekisteriviran-omainen. Päästökaupparekisterin hankinnassa päädyttiin eurooppalaiseen yhteistyöhön Iso-Britannian vetämässä konsortiossa. Rekisterihankinnan varhaisessa vaiheessa päädyttiin yhteistyöhön oman kansallisen rekisterihankinnan sijaan. Oman rekisterisovelluksen tekoa pidettiin liian riskialttiina johtuen mm. tiukasta aikatauluvaatimuksesta. Rekisteriohjelmiston hankinta eurooppalaisena yhteistyönä vaatii kuitenkin kansallisten erityispiirteiden, kuten kielen, käyttöliittymän ja käyttäjien tunnistamisen, huomioonottamista ohjelmiston kehitystyössä. Tämä merkitsee päästökaupparekisterin ’lokalisointia’, jonka toteutus on tilattu suomalaiselta ohjelmistotalolta. Eurooppalaisena yhteistyönä tehty ohjelmisto muodostaa rekisterin ytimen ja paikallinen lokalisointi käsittää rekisterin käyttäjälle näkyvän ’kuorikerroksen’.
Rekisterin toimintaa testataan syksyn aikana myös EU:n komission keskusjärjestelmän kanssa. Tätä kirjoitettaessa rekisterisovelluksen valmistuminen on aikataulussa ja testausvaihe on alkanut. Toivotaan, että myös testit sujuvat jouhevasti ja ettei testauksen aikana ilmene sellaisia ongelmia, jotka myöhästyttävät rekisterin käyttöönottoa 1.1.2005.
Päästöluvat ja päästörekisterin käyttöönotto työllistävät virastoamme tänä syksynä ja alkutalvena. Näiden tehtävien lisäksi viraston tulee valmistautua jo päästöjen raportointiin ja todentajien hyväksymiseen. Näistä ajallisesti kiireellisin lienee kansallisten päästökauppatodentajien pätevyyden määrittely. Todentajien pätevyys tullaan määrittelemään tarkemmin asetuksessa, jonka valmistelutyö käynnistyy tämän syksyn aikana kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta. Todentajien pätevyysvaatimuksia selvitetään myös parhaillaan eurooppalaisena yhteistyönä mm. akkreditointilaitosten yhteistyöelimessä EA:ssa, jossa Suomea edustaa Mittatekniikan keskus. Tavoitteena on ollut saada tämä selvitystyö valmiiksi syyskuun loppuun mennessä ja toivottavasti se valmistuu aikataulussa.
Todentajien asiantuntemus on päästökaupan uskottavuuden kannalta erittäin tärkeää, sillä vasta osaavan ulkopuolisen tahon läpikäymä päästöselvitys tarkkailusuunnitelmineen takaa päästökaup-pajärjestelmän luotettavuuden. Päästökauppatodentaja käy läpi eli todentaa toiminnanharjoittajan päästöselvityksen.
Päästöselvityksen todentaminen tapahtuu vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Tämä edellyttää riittävää määrää asiantuntevia todentajia ja myös riittävää kilpailua todentajien kesken, jotta todentamisesta toiminnanharjoittajalle aiheutuvat kustannukset pysyvät kohtuullisina. Tämä on haaste päästökauppajärjestelmälle, sillä noin 150 toiminnanharjoittajan 530 päästölupaan liittyvää päästöselvitystä on todennettava vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Todentaja-asetusta valmisteltaessa voisikin miettiä onko tätä todentamisruuhkaa mahdollista vähentää tekemällä todentamiseen liittyviä valmistelevia tehtäviä, kuten todentamissuunnitelma, jo todennettavan vuoden aikana.
Todentajana voisi toimia mm. nykyisiä Mittatekniikan keskuksen akkreditoimia yhteisöjä. Päästö-kauppatodentajatoiminnasta kiinnostuneita näistä voisi olla arviolta kymmenkunta. Todentamisasetuksen sisällöstä riippuu kuinka paljon erilaisia mahdollisia todentajatahoja tullaan hyväksymään mm. voivatko pienet insinööri- tai suunnittelutoimistot saada pätevyyden yksittäisen toimialan todentamistehtäviin. Todentajien osalta kannattaa muistaa, että todentamistoiminta kattaa koko EU-alueen. Tämä merkitsisi toteutuessaan sitä, että hyväksytty suomalainen todentaja voisi toimia muissa EU-maissa ja vastaavasti muissa EU-maissa hyväksytyt todentajat voisivat harjoittaa todentamistoimintaa Suomessa. Tästä vastavuoroisuudesta ei kuitenkaan ole tehty päätöksiä EU-alueella. Muiden maiden todentajien toiminta Suomessa edellyttää kuitenkin päästökaupan osalta suomalaisen lainsäädännön tuntemusta ja noudattamista päästöraportteja todennettaessa.
Päästökaupan valmistelutyö on edennyt hyvää vauhtia myös muissa EU-maissa ja todennäköistä on, että hallituksen päästökauppalakiesitykseen kirjattu päästökaupan käynnistymisen edellytyksenä oleva merkittävä enemmistö jäsenmaista saadaan mukaan päästökauppajärjestelmään vuoden 2005 vaihteeseen mennessä. Tällöin myös päästökauppa käynnistyisi Suomessa aikataulun mukaisesti vuoden 205 alussa.
Hyvää syksyn jatkoa kaikille lukijoille!
Ritva Hirvonen
