Viime syksynä Energia-alan Keskusliitto ry Finergy ja Sähköenergialiitto ry Sener jättivät kauppa- ja teollisuusministeriölle aloitteen ryhtyä toimenpiteisiin sähköverkkotoiminnan tuoton arvioinnin kehittämiseksi. Aloitteellaan liitot haluavat muutoksia toisaalta sähköverkkotoiminnan kohtuullisen tuoton arviointikriteereihin ja toisaalta kohtuullisuusarvioinnin päätöksentekoprosessiin.

Energiamarkkinaviraston nykyisin soveltamista sähköverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden arviointikriteereistä on jo olemassa korkeimman hallinto-oikeuden hyväksymää oikeuskäytäntöä. Näin ollen vallitsevien ja lainmukaisiksi katsottujen kriteerien muuttamiseksi ei viraston näkökulmasta ole mitään nykylainsäädännöstä johtuvaa erityispainetta. Esimerkiksi nykyinen kohtuulliseksi katsottu tuottotaso perustuu useisiin asiantuntijalausuntoihin ja niiden perusteella tehtyyn harkintaan. Sähkömarkkinalainsäädännössä harkintavalta on annettu Energiamarkkinavirastolle, minkä korkein hallinto-oikeus on vahvistanut useissa ratkaisuissaan. Kohtuulliseksi katsottavan tuottotason selvä korottaminen nykyisestään edellyttäisikin viraston näkemyksen mukaan lainsäätäjän kannanottoa, koska silloin se ei enää perustuisi olemassa oleviin asiantuntijalausuntoihin ja viranomaisen niiden perusteella tekemään harkintaan. Liittojen aloitteessaan esittämä muutos yhtä vuotta pidemmästä tarkastelujaksosta merkitsisi myös osaltaan siirtymistä askel askeleelta kohti sääntelyjärjestelmää, jossa sallittua tuottotasoa koskevat parametrit asetetaan etukäteen.

Energiamarkkinavirasto toki kehittää koko ajan arviointimenetelmiään. Virastolla ei ole tavoitetta linnoittautua tiukasti olemassa olevaan arviointimalliin. Mallia on tarpeen vaatiessa syytä hienosäätää, mutta peruslinjausten muuttaminen vaatii aina syvällistä harkintaa. On myös toimijoiden edun mukaista, ettei valvova viranomainen tee peruslinjauksissaan yllättäviä ja äkillisiä muutoksia. Merkittäviä viraston suorittamia arviointimallin kehityshankkeita ovat viime aikoina olleet tehokkuuden huomiointi sekä käyttöomaisuuden kulukirjasten käsittelymallin muuttaminen. Merkittävissä muutoshankkeissa Energiamarkkinavirasto pyytää lausuntoja eri tahoilta ja lausuntokierroksen jälkeen virasto vielä erikseen harkitsee muutosten soveltamista sähköverkkotoiminnan kohtuullisen hinnoittelun arvioinnissa. Kehitettäessä arviointimallia ei kuitenkaan voida katsoa muutostarpeita pelkästään alan yritysten näkökulmasta. Aivan yhtä tärkeää on ottaa huomioon myös verkonhaltijoiden asiakkaiden näkökulma. Tehtäessä malleihin muutoksia on arvioitava, miten ne vaikuttavat esimerkiksi sekä sähkön siirron hintatason kehittymiseen että verkon kehittämisvelvollisuuden toteutumiseen. Yhtenä tavoitteena tulee olla, ettei arviointimallin muuttaminen sinänsä johda huomattavaan sähkön siirtohintatason nousuun. Hintataso voi silti nousta, mikäli verkonhaltijoille asetetaan uusia velvoitteita. Mallin on kannustettava verkonhaltijaa suoriutumaan tehtävistään sekä mahdollistettava omistajalle saada sijoitukselleen toiminnan riskiä vastaava kohtuullinen tuotto. Toisaalta tasapaino edellyttää myös, että arviointimalli rankaisee riittävän voimakkaasti niitä verkonhaltijoita, jotka laiminlyövät heille asetettuja velvoitteita.

Liitot ehdottivat aloitteessaan myös, että alan yritysten oikeusturvan kannalta kohtuullisen tuoton arviointiin liittyvää päätöksentekojärjestelmää tulisi muuttaa. Liitot esittävät, että sähköverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuutta koskevat asiat tulisi voida saattaa esimerkiksi kilpailuneuvoston tai nyttemmin markkinaoikeuden tyyppisen ratkaisuelimen käsiteltäväksi. Ulkopuolisen ratkaisuelimen käyttöä arvioitaessa on erittäin tärkeää kiinnittää huomioita valvontaviranomaisen ja ratkaisuelimen riippumattomuuden turvaamiseen. Tämä asia on korostetusti esillä myös sekä sähkö- että maakaasumarkkinoita koskevissa EU:n direktiiveissä. Valvontajärjestelmän uskottavuuden ja päätöksenteon riippumattomuuden kannalta esimerkiksi edustustyyppiset ratkaisuelimet ovat hyvin hankalia. Tämä korostuu erityisesti ratkaisuelimen toimiessa pelkästään kapealla toimialasektorilla, jolloin alan yrityksistä riippumattomien asiantuntijoiden löytäminen on vaikeaa.

On ymmärrettävää, että liittojen aloitteessa oikeusturvakysymystä katsotaan alan yritysten näkökulmasta. Kuitenkin samalla on katsottava asiaa myös asiakkaiden näkökulmasta. Energiamarkkinavirasto katsoo, että mikäli verkkopalveluiden hinnoittelun valvontaan liittyvää päätöksentekojärjestelmää lähdetään muuttamaan tulee samalla myös harkita viraston toimivaltuuksia ja päätösten täytäntöönpanon tehostamista. Nykyiselle järjestelmälle, jossa muutoksenhakua Energiamarkkinaviraston päätökseen haetaan suoraan korkeimmalta hallinto-oikeudelta, on valvonnan kokonaisuuden kannalta vankat perusteet. Jokainen lisäporras ratkaisuprosessissa lisää aikaviivettä lainvoimaisten ratkaisujen saamiseen sekä niiden täytäntöönpanoon. Verkonhaltijoiden asiakkaiden kannalta on kestämätön tilanne, jos lainvoimaisten ratkaisujen saamiseen ja niiden täytäntöönpanoon menee kohtuuttoman pitkä aika.

Nykyisellään Energiamarkkinaviraston toimivalta rajoittuu vaatimukseen korjata havaitsemansa sähkömarkkinalain vastainen hinnoittelu vastaisuudessa lainmukaiseksi. Lisäksi vaatimus konkretisoituu vasta sen jälkeen, kun viraston päätös tulee lainvoimaiseksi. Yrityksen käyttäessä valitusoikeuttaan viraston langettavasta päätöksestä muutokset yrityksen hinnoittelussa siirtyvät myöhemmäksi. Samalla yritys voi soveltaa viraston lainvastaiseksi toteamaa hinnoitteluaan koko valitusprosessin ajan ilman suurempaa pelkoa erityisistä seuraamusmaksuista. Verkonhaltijan kannalta ainoa uhka on, että asiakkaat lähtevät myöhemmin vaatimaan vahingonkorvauksia alioikeuksien kautta. Sähkömarkkinalain vastaisesta hinnoittelusta ei nykyisellään seuraa lakia rikkoneelle yritykselle mitään seuraamusmaksuja eikä virastolla ole esimerkiksi toimivaltaa määrätä yritystä palauttamaan asiakkaille oikeudettomasti perittyjä maksuja. Voidaankin todeta, että vähintään yhtä lailla myös valvottavien yritysten asiakkaiden puolella on merkittäviä oikeusturvan puutteita, joita olisi syytä pohtia. Energiamarkkinavirasto katsookin, että viraston tekemien päätösten täytäntöönpanoa voitaisiin tehostaa esimerkiksi menettelyllä, jossa virasto voisi tarvittaessa määrätä tuomioistuinkäsittelyn ajaksi määräaikaisen hinta- tai tuottokaton tai kieltää määräajaksi lainvastaiseksi katsomansa ehdon soveltamisen. Tällöin asiakkaat eivät tarpeettomasti joutuisi kärsimään tuomioistuinkäsittelyn venymisestä.

On hyvä, että liitot ovat aloitteellaan nostaneet asiat esille. Ministeriön tehtävä on jatkossa miettiä, onko tarvetta muuttaa säädösteitse sähköverkkotoiminnan kohtuullisen tuoton arviointikriteerejä sekä valvontaan liittyvää päätöksentekojärjestelmää. Asian ratkaiseminen edellyttää kaikkien intressitahojen näkökulmien huomioimista.

Hyvää kesää!