Suuntaviivapaperit valmiina

Vajaa vuosi sitten elokuussa käynnistyi Energiamarkkinavirastossa hanke, jonka tavoitteena oli valmistella sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan hinnoittelun suuntaviivat. Ensimmäiset versiot neljästä suuntaviivapaperista näkivät päivänvalon tammikuun lopulla, jolloin ne lähetettiin lausunnolle verkonhaltijoille ja muille relevanteille tahoille. Lausunnon antoi kaikkiaan 33 eri tahoa. Niiden ja muun muassa keskustelupäivien palautteen perusteella virasto jatkoi hinnoittelusta annettavan metodologian valmistelua.

Toiset versiot suuntaviivapapereista valmistuivat toukokuun viimeisellä viikolla. Mahdollisia lausuntoja varten on varattu aikaa 8.6. asti. Koska en omaa selvännäkijän kykyjä eikä minulla ole käytössäni edes kristallipalloa, en tätä kirjoitusta tehdessäni pysty vielä varmuudella kertomaan millaiset ovat lopulliset suuntaviivat. Ne julkaistaan juhannuksen alla 24.6.

Ensimmäisiin suuntaviivapapereihin verrattuna toiset versiot ovat joiltakin keskeisiltä osilta muuttuneet. Verkonarvon määrityksessä on päädytty siihen, että verkonarvoa päivitetään vuosittain ja että hintatietoja päivitetään vuosittain verkonrakentamisen kustannustasoa kuvaavalla indeksillä. Myös verkonhaltijakohtaisia hintatietoja voidaan käyttää perustelluista syistä.

Ensimmäisten suuntaviivapapereiden julkaisemisen jälkeen Energiamarkkinavirasto käynnisti toisen asiantuntijalausunnon laatimisen verkkoliiketoiminnan pääomakustannuksista. Tilinpäätösperusteiseen beeta-kertoimen laskemiseen liittyvät aineisto-ongelmat, ennen kaikkea eriytetyn tilinpäätösaineiston laatu, edellyttivät beeta-kertoimen arviointia myös jollakin toisella menetelmällä. Vastaavasti kuten ensimmäisen hinnoittelun kohtuullisuutta koskeneen päätöksen valmistelussa Energiamarkkinavirasto teetti arvion markkinaperusteisesta beeta-kertoimesta. FIM Corporate Finance Oy estimoi 115 pohjoisamerikkalaisen ja eurooppalaisen energia-alan yrityksen tietojen perusteella verkkotoiminnan riskipitoisuutta kuvaavaksi velattomaksi beeta-kertoimeksi 0,3. Tämä on sama kuin Energia-alan Keskusliitto ry. Finergyn asiantuntijalausunnon beeta. Velatonta beeta-kerrointa korjataan velkaisuusasteella, jolloin se kasvaa.

Pääomakustannusten määrittelyä muutettiin toisissa suuntaviivapapereissa myös siten, että verkkotoiminnoille asetettiin kaikille toimialan yrityksille sovellettava yhtenäinen kiinteä pääomarakenne. Sähkön ja maakaasun jakeluverkkotoiminnassa se on 30/70 (30 % vierasta ja 70 % omaa pääomaa), sähkön kantaverkkotoiminnassa 60/40 ja maakaasun siirtoverkkotoiminnassa 20/80. Vieraan pääoman kustannuksen määrittelyssä päädyttiin siihen, että valtion viiden vuoden obligaatiokoron päälle lisätään 0,6 %.

Tuoton ohella toinen paljon keskustelua herättänyt asia oli tehostamistavoitteen asettaminen. PA Consulting Groupin laatiman asiantuntijalausunnon perusteella päädyttiin siihen, että sähkön jakeluverkkotoiminnan tehostamistavoitetta korjataan verkkotoiminnan laajuuden kasvulla. Mikäli verkkovolyymi kasvaa prosentuaalisesti enemmän kuin tehostamistavoite 1,3 %, verkonhaltijan kontrolloitavissa olevia operatiivisia kustannuksia hyväksytään vastaavasti enemmän. Myös tehostamistavoitteen kohteena olevaa operatiivisten kustannusten pottia on rajattu siten, että niihin ei kuulu häviösähkön hankintakustannukset. Näin siksi, että sähkön markkinahinta heiluttaa häviösähkön hankintakustannuksia merkittävästi, eikä häviösähkön hankintakustannusten nousu tai lasku siten välttämättä kerro mitään sähköverkonhaltijan tehokkuuden muutoksesta.

Maakaasun jakeluverkkotoiminnalle ei aseteta tehostamistavoitetta ensimmäiselle valvontajaksolle. Energiamarkkinaviraston Electrowatt-Ekono Oy:llä teettämän selvityksen mukaan maakaasun jakeluverkkotoiminnan harjoittajat ovat hyvin erikokoisia ja erilaisia toiminnaltaan. Eriytetyt tilinpäätöstiedot, joihin perustuen tehostamistavoite alun perin esitettiin asetettavaksi, ovat niin puutteellisia laadultaan, ettei niitä voi tähän tarkoitukseen käyttää. Ensimmäisellä valvontajaksolla tavoitteena on eriyttämislaskelmien laadun parantaminen ja sopivien tehokkuuden mittausmenetelmien valitseminen seuraavaa valvontajaksoa varten.

Sähkön kantaverkkotoiminnassa ja maakaasun siirtoverkkotoiminnassa on päädytty tehokkuuden osalta menettelyyn, jossa tehostamispotentiaalin suuruus arvioidaan yhteistyössä Energianmarkkinaviraston ja kyseisten verkonhaltijoiden kanssa. Energiamarkkinavirasto neuvottelee sähkön kantaverkkotoiminnan ja maakaasun siirtoverkkotoiminnan aiheuttamista kuluista vuosittain tarkastelujaksolla. Neuvotteluissa läpikäydään tilinpäätöksen eriyttämisperiaatteet ja seuraavan vuoden liiketoimintasuunnitelma sekä asetetaan yrityksen tehostamistavoite seuraavalle vuodelle. Liiketoimintasuunnitelma sisältää selvityksen mm. verkoston kehittämis-, kunnossapito- ja korjaustarpeista.

Energiamarkkinavirasto varautuu antamaan sähkö- ja maakaasumarkkinalakimuutoksissa säädetyt vahvistuspäätökset ensi syksynä, kunhan virasto on saanut näiden päätösten antamiseen tarvittavan toimivallan. Vahvistuspäätökset perustuvat nyt julkaistaviin suuntaviivoihin. Ensimmäiselle kaudelle on tarkoitus antaa kaikkiaan neljä vahvistuspäätöstä: yksi päätös sähkönjakeluverkonhaltijoille ja yksi maakaasujakeluverkonhaltijoille ja omat päätökset sähkön kantaverkonhaltijalle sekä maakaasun siirtoverkonhaltijalle. Sekä sähkö- että maakaasun jakeluverkonhaltijoita koskevissa päätöksissä olisivat kaikki jakeluverkonhaltijat asianosaisina, joilla olisi siten muutoksenhakuoikeus.

Suuntaviivaprojektin maalin jo häämöttäessä ja juhannuksen ollessa ovella haluan kiittää viraston ja omasta puolestani sähkö- ja maakaasuverkonhaltijoita, näiden etujärjestöjä sekä muita asiaan vaikuttaneita ja osallistuneita tahoja rakentavasta yhteistyöstä projektin eri vaiheissa.

Hyvää kesää kaikille lukijoille!

Asta Sihvonen-Punkka