Energistä markkinoiden valvontaa jo 15 vuotta

Sähkömarkkinoiden avaamisen käynnistämisestä, sähkömarkkinalain voimaantulosta ja sääntelyviranomaisen perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 15 vuotta. Silloinen sähkölakityöryhmä luovutti helmikuussa 1993 ministeriölle ehdotuksensa sähkömarkkinalaiksi. Valmistelu eteni ja sähkömarkkinalakia koskeva hallituksen esitys annettiin seuraavana vuonna. Lain hyväksymisessä ja voimaantulossa päihitettiin kunnon maaotteluhengessä Ruotsi. Kesän 1995 kuluessa pystytettiin uutta viranomaista - Sähkömarkkinakeskusta, joka alkuvaiheessa hoiti uutta viranomaistoimintaa kuuden virkamiehen voimin.

Sähkö sai rinnalleen maakaasun vuonna 2000 ja Sähkömarkkinakeskus muuttui Energiamarkkinavirastoksi. Nimeä ei tarvinnut muuttaa neljän vuoden kuluttua, kun samaisesta viranomaisesta tuli myös päästökauppaviranomainen. Itselläni on ollut ilo ja kunnia olla mukana alusta lähtien, ensin yhteistyötahona Kilpailuviraston puolelta ja vuodesta 1998 lähtien viraston palveluksessa osallistumassa markkinoiden ja viranomaisen kehittämiseen.
 
Verkkovalvonta on ollut viraston perustehtävä alusta lähtien. Hinnoittelun kohtuullisuuden arviointiperiaatteiden kehittäminen on ollut iso työsarka. Merkittävä muutos oli siirtyminen etukäteiseen sääntelyyn toisaalta EU:n pakottamana, mutta toisaalta myös kotimaisen jälkikäteisen valvonnan ongelmista viisastuneena. Energiamarkkinavirastossa meneillään oleva Tiekartta 2020 -hanke on jatkoa verkkotoiminnan hinnoittelun valvonnan kehittämiselle. Valvontajaksoihin siirtymisen katsottiin mahdollistavan mallin arvioinnin ja jatkuvan parantamisen. Tätä periaatetta Energiamarkkinavirasto on soveltanut tavoitteenaan kohtuuhintaisten ja luotettavien verkkopalvelujen edistäminen.

Kilpailu vähittäismarkkinoilla piristyy

Suomen lähtökohdat ovat olleet hyvät sähkön vähittäismarkkinoiden kilpailulle. Myyjiä on aina ollut paljon ja hinnoissa sekä tuotteissa on löytynyt eroja. Myyjänvaihdon aktiivisuus polki pitkään paikallaan, mutta vuodesta 2008 lähtien vaihtomäärät ovat olleet kasvussa saavuttaen viime vuonna 8 prosentin vaihtoaktiivisuuden. Sähkö on vaikea tuote kuluttajille. Luotettavan hintavertailutiedon saaminen on ollut yksi avaintekijä vaihtomäärien kasvussa - siitä kiitos kuuluu sahkonhinta.fi -palvelulle. Vaihtoaktiivisuutta on vahvistanut myyjänvaihtoa koskevien säännösten ja prosessien kehittyminen ja sitä kautta myönteisten kokemusten karttuminen. Sana on levinnyt viidakkorummun välityksellä.

Poliittisella tasolla Pohjoismaissa käynnistetty tukkusähkömarkkinoiden harmonisointi ja yhdistäminen ajoittuivat samaan ajankohtaan kuin uusi sähkömarkkinalaki ja markkinoiden avaamisen käynnistäminen. Allekirjoituspaikan, Humlebækissa sijaitsevan Louisianan taidemuseon mukaan nimetty Louisianan julistus oli lähtölaukaus ensi vaiheessa ministeriöiden ja siirtoverkko-operaattoreiden väliselle markkinoiden kehittämisyhteistyölle, johon regulaattorit tulivat mukaan 2000-luvun puolivälissä. Merkittävä työ konkreettisine tuloksineen on ollut esikuvana eurooppalaiselle integraatiolle.

Päästökauppaviranomaisen tehtävien tehokas haltuunotto on tuonut virastolle ja Suomelle hyvää mainetta eurooppalaisessa yhteistyössä. Ensimmäisenä eurooppalaisena päästökauppaviranomaisena EMV kehitti päästökaupan sähköisen asiointijärjestelmän, joka mahdollistaa tehokkaan päästölupien ja -selvitysten käsittelyn niin toiminnanharjoittajille, todentajille kuin myös viranomaiselle.

Ratkaiseva vuosi virastolle

Peruutuspeiliin katsoessa vauhti on ollut hurjaa - niin kotimainen, pohjoismainen kuin eurooppalainenkin markkinoiden edistämistyö, tehtäväalueet sekä sääntelyviranomaistehtävät ovat kasvaneet vuosien varrella aivan toisiin mittoihin kuin virastotaipaleen alkuvaiheessa. Ja vielä enemmän on tulossa. Isoimman lisäyksen tehtäviin on näillä näkymin tuomassa valmisteilla oleva laki tuulivoiman ja biokaasun syöttötariffeista. Kolmas sisämarkkinapaketti lisää sääntelyviranomaisen tehtäviä, joskin kansallinen täytäntöönpano antaa mahdollisuuden tiettyyn hienosäätöön tehtävien intensiteetissä. Jo usean vuoden ajan on käynyt niin, että EU:sta on tippunut säännöllisesti lisätehtäviä, joiden työmäärä on ollut yksittäisenä tehtävänä pienehkö, mutta kun näitä on kasattu riittävä määrä yhteen, ovat vaikutukset alkaneet tuntua.

Energiamarkkinaviraston vahvuus on kasvanut vuoden 1995 kuudesta henkilöstä 35:een. Siinä on neljä liikaa valtion tuottavuusohjelman mielestä. Vuosi 2010 on Energiamarkkinavirastolle ratkaiseva. Nyt kaavailtuja uusia isoja tehtäviä virasto ei voi hoitaa, ilman että sen resursseja lisätään tai nykyisiä tehtäviä jätetään hoitamatta. 

Energiamarkkinavirasto on kooltaan yksi Euroopan pienimpiä regulaattoreita heti Maltan, Kyproksen ja Viron jälkeen.  Näin siitäkin huolimatta, että se poikkeuksellisesti hoitaa sähkö- ja maakaasumarkkinoiden sääntely- ja valvontatehtävien lisäksi myös päästökaupan viranomaistehtäviä. Mikään ei olisi mieluisampi syntymäpäivälahja virastolle, kuin lupaus lisäresursseista.

Keväisin toivotuksin,
Asta Sihvonen-Punkka