KYMMENEN VUOTTA AVOIMIA VÄHITTÄISMARKKINOITA - HAASTEITA VIELÄ EDESSÄ

Tänä syksynä tuli täyteen kymmenen vuotta siitä, kun kotitaloudet ja muut sähkön pienkäyttäjät ovat oikeasti voineet kilpailuttaa ja vaihtaa sähköntoimittajaansa Suomessa. Markkinoiden edistämiseksi on tehty useita ratkaisuja, seuraavat haasteet odottavat kuitenkin jo oven takana.

Muistatko millaista sähkön vähittäismarkkinoilla Suomessa oli kymmenen vuotta sitten? Pienasiakasmarkkinoiden avauduttua yhtiöt kilpailivat keskenään hinnoilla ja panostivat näyttävään markkinointiin. Myyjät kisasivat siitä, kuka on valmis esittämään suurimman hintojen alennusprosentin; osa laski hintoja jopa taannehtivasti.

Alkuvaiheessa sähkönkäyttäjät pääsivät viettämään kissanpäiviä. Oma sähkölasku pieneni merkittävästikin ilman, että kuluttajan tarvitsi tehdä mitään sen eteen. Ehkä tämä on osaltaan tuudittanut kuluttajat passiivisuuteen sähkön kilpailuttamisessa, mitä on jatkunut vielä tähän päivään saakka.

Sähköyhtiöiden kannalta vähittäismarkkinoiden avautumisen alkuaika ei ollut yhtä ruusuista. Markkinointiponnisteluista huolimatta asiakkaat eivät olleet viitseliäitä vaihtamaan toimittajaansa. Lisäksi osaa myyjistä rasittivat ns. pitkät tukkusopimukset. Niinpä vuosituhannen taitteen tienoilla vähittäismyynnissä tehtiin pahojakin tappioita. Oppirahat maksettuaan sähköyhtiöt ovat siirtyneet muun muassa markkinoinnissa enemmän kohdemarkkinointiin, eikä samanlaista kisaa hintojen alentamiseksi ole enää nähty.

Pelisäännöillä sujuvammat markkinat

Kuluneen kymmenen vuoden aikana on tullut voimaan vähittäismarkkinoiden toimintaa parantavia säädöksiä. Verkonhaltijoilla on keskeinen rooli toimivien markkinoiden muodostamisessa, joten niiden riippumattomuutta muihin toimijoihin nähden on korostettu. Markkinat edellyttävät myös selkeitä osapuolia sitovia pelisääntöjä. Pelkät suositukset eivät takaa toimivia markkinoita. Kaikki eivät välttämättä noudata suosituksia tahallisesti tai tahtomattaan, mistä kärsivät suosituksia noudattavat osapuolet. Tästä on ollut hyvänä esimerkkinä myyjänvaihtoon liittyvä tiedonvaihto. Kaikki markkinoilla toimivat ovat luultavimmin erittäin tyytyväisiä siihen, että sanomaliikenteeseen on viimeinkin saatu kaikkia osapuolia sitovat säädökset.

Sähkön siirtohinnoittelun valvonta on vakiintunut kymmenessä vuodessa. Vuonna 1998 silloinen Sähkömarkkinakeskus vasta valmisteli ensimmäistä siirtohinnoittelun kohtuullisuuspäätöstä. Ajansaatossa alkuperäinen jälkikäteinen valvontamalli osoittautui puutteelliseksi. Valvontaa uudistettiin vuoden 2005 alusta ja siirryttiin osittain etukäteiseen sääntelyyn. Kokemukset ensimmäisestä valvontajaksosta ovat olleet varsin tyydyttäviä. Verkonhaltijoiden kannalta uusi valvontamalli on parantanut ennustettavuutta. Myös asiakkaiden asemaa on parannettu. Valvonta kohdistuu kaikkiin verkonhaltijoihin ja ylituoton sattuessa yhtiön täytyy palauttaa ylijäämä asiakkaille takaisin siirtohinnoissa.

Mitkä haasteet odottavat tulevaisuudessa?

Vaikka vähittäismarkkinoiden parantamiseksi on tehty monia asioita, uudet haasteet ja mahdollisuudet odottavat jo oven takana. Näillekin on löydettävät ratkaisut. Seuraavan kymmenen vuoden kuluttua markkinat luultavimmin näyttävät hieman toisenlaisilta kuin tänään.
 
Lähivuosien aikana pienasiakkaille asennetaan etäluettavat mittarit. Mittareiden uusiminen sisältää varmasti runsaasti haasteita. Toisaalta ne tarjoavat monia mahdollisuuksia kaikille markkinaosapuolille. Kuluttajat saavat jatkossa parempaa tietoa omasta sähkönkäytöstään ja arviolaskutuksesta siirrytään todelliseen sähkönkäyttöön perustuvaan laskutukseen. Myyjille tuntimittaus antaa paljon uusia mahdollisuuksia kehittää tuotteita ja palveluita. Myös taseselvityksen tarkkuus paranee, kun siirrytään tyyppikuormituskäyristä mitattuihin tuntilukemiin. Jotta tarjolla olevista mahdollisuuksista päästään hyötymään, on uusien järjestelmien ominaisuuksia myös otettava käyttöön.

Verkot ikääntyvät ja 1960- ja 70-luvuilla rakennetut jakeluverkot tulevat uusimisvaiheeseen. Tällöin on ratkaistava, millaisilla verkoilla pärjättäisiin seuraavat 40 vuotta.
 
Parhaillaan selvitetään myös yhteispohjoismaisia sähkön vähittäismarkkinoita. Ajatuksena on parantaa myyjien mahdollisuuksia toimia sujuvasti useammassa maassa.

Edellä kuvatut uudet haasteet ovat haasteita myös valvontaviranomaiselle. Valvonnassa pyritään huomioimaan muutostekijät ja ohjaamaan omalta osalta toimijoita yhteiskunnan kannalta järkevimpiin ratkaisuihin. Tähän haasteeseen vastaamiseksi Energiamarkkinavirasto on muun muassa käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on laatia sähköverkkotoiminnan hinnoittelun valvonnan strategia vuoteen 2020 saakka. Lisäksi virasto puuttuu toimivien vähittäismarkkinoiden esteisiin sekä osallistuu aktiivisesti yhteispohjoismaisten vähittäismarkkinoiden kehittämiseen.

Vaikka edessä on uusia ja mielenkiintoisia haasteita, on syytä välillä myös rauhoittua. Haluan toivottaa Energiamarkkinaviraston puolesta lukijoille rauhaisaa joulua ja menestyksekästä uutta vuotta 2009!

Jouluterveisin,
Antti Paananen,
Taloudellinen valvonta ja vähittäismarkkinat -ryhmän päällikkö