Sähkömarkkinat puhuttavat jälleen

Sähkömarkkinoiden toimivuus on ollut mielenkiinnon ja myös valitettavasti huolen kohteena aina markkinoiden avaamisesta lähtien. Etenkin viime vuoden puolella voimistunut sähkön hinnan nousu muun muassa polttoaineiden hinnan nousun ja päästökauppajärjestelmän käyttöönoton seurauksena on aiheuttanut kritiikkiä markkinoita kohtaan ja jopa herättänyt epäilyjä markkinamallin soveltuvuudesta sähköalalle. Sähkö- ja kaasumarkkinoita onkin viime aikoina tutkittu ahkerasti Euroopan tasolla, pohjoismaisittain ja Suomessa.

Euroopan komissio julkaisi vuoden 2005 lopulla liikenne- ja kilpailupääosaston laatiman sähkö- ja kaasumarkkinoiden benchmarking-raportin sekä kilpailupääosaston sektoritutkimuksen alustavat tulokset. Alustava raportti sähkö- ja kaasumarkkinoiden kilpailun toimivuudesta valmistui helmikuun puolivälissä. Komission raporteissa on nostettu esille markkinoiden kannalta viisi keskeistä asiaa: markkinoiden keskittyneisyys, vertikaalinen sulkeminen, markkinoiden integraatio, markkinoiden läpinäkyvyys ja hinnanmuodostus.

Sekä sähkö- että kaasumarkkinat ovat jo ennen markkinoiden kansallista avaamista olleet monissa EU:n jäsenmaissa hyvin keskittyneet. Markkinoiden avaaminen on lisännyt keskittyneisyyttä yrityskauppojen myötä ja monet maat ovat suosineet isojen kansallisten toimijoiden muodostamista. Keskittynyt markkinarakenne ei ole otollinen perusta kilpailulle ja pyörää on vaikea kääntää takaisinpäin, mikäli keskittymiskehitys sallitaan. Uusien toimijoiden alalle tulo on ollut hyvin vähäis-tä.

Vertikaalisessa sulkemisessa on kaksi ulottuvuutta. Toisaalta tuotanto, tukkumyynti ja vähittäismyynti voivat olla laajalti integroituneita keskenään, jolloin niin kutsuttu kilpailtu tukkumarkkina jää kapeaksi ja markkinoiden toimivuuden ja hinnanmuodostuksen luotettavuuden kannalta tärkeä likviditeetti jää vähäiseksi. Toinen ulottuvuus on kilpailtujen ja monopolitoimintojen integroituneisuus, jota on pyritty hoitamaan oikeudellisen ja toiminnallisen eriyttämisen säännöin.

Markkinoiden integraation puutteellisuus näkyy siinä, että markkinat ja sähkökauppa eivät ole kehittyneet riittävästi maiden rajat ylittäväksi toiminnaksi. Osaltaan syynä voi olla se, että kaikki säännöt eivät vielä ole valmiina ja käytössä kuten esimerkiksi CBT-asetuksen perusteella annettavat suuntaviivat pullonkaulojen hallinnasta, kantaverkko-operaattoreiden korvausmekanismeista ja kantaverkkotariffiharmonisoinnista.

Markkinoiden riittämätön läpinäkyvyys liittyy siihen, että markkinaosapuolilla ei ole käytettävissään riittävästi tietoa markkinoiden toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Hinnanmuodostuksessa ongelmana on hintojen nousu ja siihen vaikuttavien tekijöiden (polttoaineiden hintakehitys, päästökauppa) väliset suhteet, joita on tarpeen analysoida tarkemmin.

Sähkömarkkinoita selvitetään ahkerasti myös kotimaisesti. Viime vuoden puolella valmistui selvitysmies Mikko Karan raportti ja juuri on asetettu uusi selvitysmies, kilpailuviraston entinen ylijohtaja Matti Purasjoki, selvittämään sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoita sekä tekemään ehdotuksia niiden toimivuuden parantamiseksi. Tulosten tulisi olla käytettävissä syyskuun lopussa ja loppuraportin valmistua marraskuun loppuun mennessä. Selvitystyö ei koske verkkovalvontaa. Ohjausryhmänä toimii energia-alan viranomaisten yhteistyöryhmä, joka koostuu kauppa- ja teollisuusministe-riön energiaosaston, Kilpailuviraston, Energiamarkkinaviraston ja Kuluttajaviraston edustajista.

On hyvä, että sähkömarkkinoiden toimivuutta selvitetään ja niiden toimintaa pyritään kehittämään. Hyvin ja tehokkaasti toimivat sähkömarkkinat ovat yksi kilpailukyvyn perustekijöistä. Tärkeää on myös sähkönkäyttäjien luottamus markkinoihin ja hinnanmuodostukseen. Lisäksi sähköntuotantokapasiteetin riittävyys tulevaisuudessa edellyttää toimijoiden uskoa investointien kannattavuuteen. Siinä keskeistä on vakaa toimintaympäristö ja hyvin toimivat markkinat.

Hyvää kevättä toivotellen

Asta Sihvonen-Punkka

Lehti on luettavissa kokonaisuudessaan ohessa pdf-liitetiedostona.