Energiamarkkinavirasto kymmenen vuotta

Toukokuun alussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun laki Sähkömarkkinakeskuksesta tuli voimaan. Kesäkuun alussa sähkömarkkinalaki puolestaan täytti pyöreitä vuosia.

Sähkömarkkinoiden avaamista valmistelleet tahot samoin kuin ala itse muistanevat vielä hyvin kymmenen vuoden takaiset ajat. Suomi oli ensimmäisten maiden joukossa Euroopassa säätämässä sähkömarkkinat kilpailulle avaavaa lakia ja perustamassa siinä yhteydessä valvontaviranomaista erityisesti monopoliksi jäävää verkkotoimintaa varten. Tämä tapahtui ennen kuin edes ensimmäinen sähkösisämarkkinadirektiivi oli tullut voimaan EU:ssa.

Hallituksen esitykseen sähkömarkkinalaiksi sisältyi ehdotus uuden suppean viranomaistoiminnon perustamisesta. Sähkömarkkinakeskuksen toiminta käynnistyi vuonna 1995 kauppa- ja teollisuusministeriön siipien suojissa ja ensimmäinen oma toimipiste sijaitsi Kasarmikadulla. Syksyyn mennessä oli koossa teknistä, taloudellista ja oikeudellista asiantuntemusta omaava alun perin viiden ja vähän myöhemmin kuuden hengen vahvuinen virkamieskunta. Alkuvaiheessa toiminta painottui sähköverkkolupien myöntämiseen ja vastuualueiden määrittämiseen runsaalle sadalle verkkotoiminnan harjoittajalle. 

Sähkömarkkinakehitys eteni ja vuoden 1997 tammikuun alussa kaikki sähkönkäyttäjät tulivat kilpailun piiriin. Edellytyksenä oli kuitenkin rekisteröivän tuntimittauksen järjestäminen. Tässä vaiheessa huoli siirtohinnoittelusta ja sen valvonnasta alkoi näkyä jo lehtikirjoittelussa.

Vuosi 1998 oli varsinainen lähtölaukaus sähkökilpailulle, ainakin suuren yleisön näkökulmasta. Tuntimittausvaatimuksen poistaminen pienasiakkailta ja tyyppikuormituskäyrien käyttöönotto syksyllä 1998 näkyi jo samaisena kesänä sähkönhintojen isoina hinnanalennuksina.

Siirtohinnoittelun kohtuullisuuden kriteerien määrittäminen oli Sähkömarkkinakeskuksen suuri haaste. Asia valmisteltiin perusteellisesti käyttäen apuna maan parhaita asiantuntijoita. Vanhan jälkikäteisen tapauskohtaisen valvontamallin perusteella annettu, Megavoima Oy:tä koskenut päätös oli vaikutuksiltaan laaja. Sen vaikutus näkyi sähkön siirron keskihintaa kuvaavassa käyrässä hintojen nousun taittumisena ja kääntymisenä lievään laskuun.

Vuonna 2000 elokuussa tuli voimaan maakaasumarkkinalaki ja Sähkömarkkinakeskuksesta tuli Energiamarkkinavirasto uusien, maakaasumarkkinoiden valvontatehtävien myötä. Samana syksynä korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa Megavoima-asiassa ja sähkön siirron hinnoittelun kohtuullisuuden arviointikriteerit vakiintuivat.

Vuonna 2001 energia-ala alkoi voimallisesti vaatia muutoksia sähköverkkopuolen valvontaan. Muutoksenhakua haluttiin kehittää lisäämällä markkinaoikeus viraston ja korkeimman hallinto-oikeuden väliin. Myös muita muutoksia esitettiin liittyen kohtuullisuuden arviointimallin ominaisuuksiin. Vuodet 2000 ja 2001 olivat vilkasta tehokkuuden mittausmallin kehittämisen ja arvostelun aikaa.

Vuoden 2002 loppupuoli ja 2003 alku olivat testi pohjoismaisten sähkömarkkinoiden toimivuudelle. Kuivuus ja vesivoiman vähäisyys nostivat sähkön hintaa. Osa suomalaisista toimitusvelvollisista vähittäismyyjistä kieltäytyi myymästä sähköä uusille asiakkaille oman toimitusvelvollisuusalueensa ulkopuolelle tai myivät näille korotetuilla hinnoilla. Myös viranomainen sai osansa kritiikistä.

Vuoden 2003 alussa perustettiin kauppa- ja teollisuusministeriön energiamarkkinoiden kohtuullisuusvalvontaa uudistava työryhmä. Työryhmä teki ehdotuksen uudeksi valvontamalliksi, joka täyttää sähkö- ja maakaasusisämarkkinadirektiivien uudet vaatimukset. 

Energiamarkkinavirastossa käynnistyi tiivis valmistautuminen uuteen, osittain etukäteiseen sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan valvontamalliin.

Juhannukseksi 2004 valmistuivat Energiamarkkinaviraston laatimat suuntaviivat sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuudelle. Elokuussa puolestaan viraston tehtäväkenttä laajeni päästökaupan viranomaistehtäviin.

Vuosi 2005 käynnistyi sähköverkkotoiminnan uuden valvontamallin ja ensimmäisen valvontajakson merkeissä. Viraston henkilöstön määrä on tällä hetkellä noin 30. Se on kooltaan Euroopan pienimpiä, etenkin ottaen huomioon viraston tehtävien laajuuden. Energiamarkkinavirasto on EU:ssa ainoa energia-alan valvontaviranomainen, joka hoitaa myös päästökaupan viranomaistehtäviä.

Haasteita riittää myös tuleville vuosille. Kotimaisesta näkökulmasta katsoen sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan uuden valvontamallin toimivuuden seuranta ja kehittäminen seuraaville valvontajaksoille on iso ja tärkeä työ. Samoin tärkeää on varmistaa hyvin toimivat puitteet päästökauppajärjestelmälle.

Virasto on ottanut sille annetut haasteet positiivisesti vastaan. Päämääränämme on olla osaava, aktiivinen ja riippumaton asiantuntijaorganisaatio, jonka näkemyksiä arvostetaan sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Aurinkoista ja lämmintä kesää toivottaen

Asta Sihvonen-Punkka